Meänkielelä

Syksylä 2004 järjestethiin Korpilombolossa sympoosio colombialaisesta diplomaatista León de Greiffistä ( 1895-1976 ), joka oli ruottalaista lähtöä. De Greiff tutkithaan olevan yks niistä enin  ittepäisistä äänistä latinameriikan lyrikassa; kirjailia jolla oon ulkomaila hyvä maine ja joka oon mainittu Nobelpalkintokeskusteluissa. Sympoosio 2004, missä colombialaisia tutkijoita ja kulttuurihenkilöitä oli myötä, sisälsi yleistä kulttuuriä ja akateemisiä ohjelmia.

Korpilombolon sympoosio oli osa isomassa kokonaisuuessa. Tieteelinen konferensi piethiin Uumajan yliopistossa, konsertti Uumajan taitemuseossa ja seminaaria Tukholman yliopistossa ja muissa espanjankielisissä opistoissa Tukholmassa. Korpilombolon sympoosion aikana paljastethiin paikkakunnala tehty monumentti de Greiffin muistoksi, tehty Skånelaisesta, punasesta granitista (León de Greiffin esi-isä, Carl Sigismund von Greiff ja hänen vaimo lähit Colombihaan Malmööstä vuona 1825).

Korpilombolon sympoosiossa esitethiin ensi kerran kuorosävelys  colombialaiselta säveltäjältä Fernando Uribeltä, joka oli myötä sympoosiossa. Sillon huomioithiin kans tornionlaaksolaisia jokka muutit Eteläameriikhaan, ja erittäin niitä jokka olit Korpilombolon lähtöä. Jo 1920-luvula ”Korpilombolo” essiintyy de Greiffin kirjalisuuessa ja  tämä käsitys vahvistuu hänen aikana diplomaattina Ruottissa (1957-1961). Korpilombolo sai filosooffisen symboolisen merkityksen hänen kirjalisuuessa ” turvapaikkojen turvapaikkana” kytketty siihen aikhaan ko hän oli colombialaisessa paikassa nimeltä Bolombolo (”Gaspar von der Nacht in Korpilombolo” ).

Léon de Greiff (1895-1976)