Léon de Greiff (1895-1976)

Syksylä 2004 järjestethiin Korpilombolossa sympoosie colombialaisesta tiplomaatista León de Greiffistä, joka oli ruottalaista lähtöä. De Greiff tutkithaan olevan yks niistä enin ittepäisistä äänistä Eteläameriikan lyrikassa; kirjailia jolla oon ulkomaila hyvä maine ja joka oon mainittu Nobelpalkintokeskusteluissa. Sympoosie 2004, missä colombialaisia tutkijoita ja kulttuurihenkilöitä oli myötä, sisälsi yleistä kulttuuria ja akateemisiä ohjelmaa.

Korpilombolon sympoosie oli osa isomassa kokonaisuuessa. Tietheelinen konferensi piethiin Uumajan yliopistossa, konsertti Uumajan taitemuseossa ja seminaaria Tukholman yliopistossa ja muissa espanjankielisissä opistoissa Tukholmassa. Korpilombolon sympoosien aikana paljastethiin paikkakunnala tehty monymentti de Greiffin muistoksi, tehty Skånelaisesta, punasesta granitista (León de Greiffin esi-isä, Carl Sigismund von Greiff ja hänen vaimo lähit Colombihaan Malmööstä vuona 1825).

Korpilombolon sympoosiessä esitethiin ensi kerran kuorosävelys colombialaiselta säveltäjältä Fernando Uribeltä, joka oli myötä sympoosiessä. Sillon huomioithiin kans tornionlaaksolaisia jokka muutit Eteläameriikhaan, ja erittäin niitä jokka olit Korpilombolon lähtöä. Jo 1920-luvula "Korpilombolo" essiintyy de Greiffin kirjalisuuessa ja tämä käsitys vahvistuu hänen aikana tiplomaattina Ruottissa (1957-1961). Korpilombolo sai filosooffisen sympoolisen merkityksen hänen kirjalisuuessa " turvapaikkojen turvapaikkana" kytketty siihen aikhaan ko hään oli colombialaisessa paikassa nimeltä Bolombolo ("Gaspar von der Nacht in Korpilombolo").